Eurooppa tarvitsee kiertotalouden sisämarkkinat
Kiertotalous on Euroopalle ennen kaikkea uuden kestävän talouskasvun mahdollisuus. EU-laajuisen sisämarkkinan syntyminen edellyttää muun muassa sitä, että kierrätysraaka-aineet saadaan liikkumaan vapaasti yli rajojen.
EK:ssa seurataan tarkkaan EU:n kiertotalouspolitiikan etenemistä. Keskeinen vaikuttamisen kohde on kiertotalouden uusi lakipaketti, jota koskevan esityksen komissio antaa vuonna 2026. Sen tavoitteena on synnyttää kiertotaloudelle EU-laajuiset sisämarkkinat kehittämällä yhteiset pelisäännöt jätteen käsittelylle ja kierrättämiselle sekä luomalla kysyntää uusiomateriaaleille. Alustavia suuntaviivoja saatiin jo maaliskuussa julkaistusta Clean Industrial Deal -aloitteesta.
Kiertotaloutta tulee vauhdittaa kestävän talouskasvun ajurina, korostaa vihreän kasvun johtaja Ulla Heinonen:
”Kiertotalous ei ole pelkkää materiaalien kierrättämistä – ennen kaikkea se on uusia liiketoimintamalleja ja uusia kasvumahdollisuuksia. Siksi kiertotalouden on perustuttava markkinaehtoisille ratkaisuille. Uudet ratkaisut; tuotteet, palvelukonseptit ja muut innovaatiot syntyvät kysynnän ja kilpailun kautta.”
Kiertotaloudelle on luotava aidot sisämarkkinat, korostaa Heinonen:
”Markkinat eivät synny pelkästään materiaalien vähentämistavoitteilla tai mittareilla, vaan kierrätysraaka-aineet pitää saada liikkumaan sujuvasti jäsenmaiden välillä.”
Siksi jätesääntelyä on sujuvoitettava ja harmonisoitava, korostaa EK:n asiantuntija Fanny Larsen:
”On tärkeää yhdenmukaistaa esimerkiksi sivutuotteiden ja jätemäärittelyn kriteerit sekä hyväksyntämenettelyt EU-laajuisesti. Harmonisointi helpottaa materiaalien liikkumista sisämarkkinoilla, kun yhden maan myöntämä kierrätysstatus kelpaisi sellaisenaan toisessakin jäsenmaassa.”
Digitaalinen tuotepassi on Fanny Larsenin mukaan esimerkki konkreettisesta askeleesta, joka avittaa kiertotalouden sisämarkkinoiden syntymistä:
”Kuluttajaakin palveleva digitaalinen tuotepassi kokoaisi yhteen keskeisiä tietoja tuotteen raaka-aineista, materiaalitiedoista, ympäristöjalanjäljestä ja kierrätyskäytännöistä, kattaen koko elinkaaren EU-laajuisesti. Kaiken ytimessä on data.”
Palveluliiketoiminta tarjoaa kasvavissa määrin yrityksille uusia liiketoimintamahdollisuuksia. Digitaalisen tuotepassin avulla yritykset voivat tuoda kuluttajan saataville esimerkiksi tietoa tuotteen korjauspalveluista.
