Riikka Heikinheimo: Suomen veturimalli kiinnostaa Brysselin TKI-rahoittajia
Eurooppa kipuilee kasvun ja kilpailukyvyn kanssa. Tästä ovat muistuttaneet arvostetut Enrico Letta, Mario Draghi ja Sauli Niinistö raporteissaan. Yhdeksi ratkaisuksi on haettu, ihan oikein, TKI-toimintaa. Kiina kurottaa jo ohi USA:n globaaliksi ykköseksi. Eurooppa on jäämässä jalkoihin uuden luomisessa ja ennen kaikkea kyvyssä muuntaa osaaminen liiketoiminnaksi. Tutkimukseen tehdyt satsaukset eivät muutu talouden kasvuksi riittävän tehokkaasti Euroopassa. On tunnustettava, että innovaatiokuilu on kurottava umpeen. Mutta miten?
Tähän Suomella on esittää yksi toimiva ratkaisu: EU-veturiekosysteemit. Olemme käyneet Brysselissä monia keskusteluja TKI:n tärkeydestä sekä mahdollisuudesta kasvun ajuriksi ja esitelleet veturimallia usealle komission pääosastolle, Suomen edustustolle, parlamentin suomalaisille edustajille sekä pohjoismaisille sisarorganisaatioille. On pidetty aamukahvitilaisuuksia toimistollamme ja tavattu pienemmällä porukalla. Malli kiinnostaa, eikä se ole ihme. Meillä on esittää suomalaisesta versiosta hyviä tuloksia. Malli vivuttaa yksityisiä TKI-investointeja (noustu 2,95 -> 3,1 %/ BKT), ekosysteemit luovat yhteistyöverkostoja (yli 100 kumppania per veturiekosysteemi), veturiyritys rekrytoi lisää TKI-osaajia (osaavan työvoiman osuus ekosysteemiyrityksissä noussut 54 % -> 62 %). Lisäksi veturiyritykset haluavat laajentaa verkostoja nykyistä laajemmin Eurooppaan. Nämä tulokset kelpaisivat Euroopallekin. Suomi on kunnianhimoisilla TKI-tavoitteillaan ja investointien kasvuluvuilla eurooppalaista kärkeä.
Suurin ero, ja samalla ehkä suurin henkinen kynnys ylitettäväksi komissiolle, on mallin yritysvetoisuus. Veturiekosysteemissä yritykset tunnistavat merkittävän markkinamahdollisuuden, jonka saavuttaminen edellyttää TKI-toimintaa, johon yritys ei yksin ulotu. Tarvitaan kumppaneita, jotka haluavat tähdätä samaan maaliin. Kumppanit eivät ole vain alihankkijoita, vaan ne luovat myös omaa kasvupolkuaan ekosysteemirakenteessa. Komission yhteishankkeet ovat periaatteessa samankaltaisia, mutta juuri yritysvetoisuus on suurin ero. Euroopassa partnershipit ovat hyvin tutkimuksellisia, ja silloin yritysten rooli jää helposti kovin etäiseksi. Ja silloin valitettavasti suora linkki talouskasvuun jää puuttumaan.
Vuonna 2027 on aika käynnistää seuraava merkittävä TKI-toimintaa rahoittava tutkimuksen puiteohjelma. Kyseessä on jo 10. tutkimuksen puiteohjelma. Nyt olisi mahtava mahdollisuus ottaa rahoitusvalikkoon myös EU-veturimalli ja rakentaa eurooppalaisia yritysvetoisia ekosysteemejä tärkeisiin yhteisiin aihepiireihin kuten Euroopan turvallisuussektorin kehittämiseen, puhtaan siirtymän viimeistelyyn ja kaupallisiin tekoälyinnovaatioihin. Suomalaisille erikokoisille yrityksille sekä tutkimustoimijoille eurooppalaiset ekosysteemit tarjoaisivat hyvän keinon päästä kasvuun EU:n sisämarkkinoilla.